Kalaa? Kalaa!

Sain jo hieman vitsikästä palautetta kurssikaveriltani, että aloin sitten pitämään tällaista vapaaehtoista oppimispäiväkirjaa?! :D Joo ei ihan ollut tarkoitus, mutta taisi tosiaan toi edellinen postaus olla vähän opettavaan henkeen kirjoitettu. Mä haluaisin oikeesti kuulla lukijoiden kommentteja, mitä tekstistä herää ajatuksia, mutta myös että minkälaisia tekstejä haluaisit lukea. En halua että tästä blogista tulee tyhjä "mitä tänään puin päälleni kouluun" -blogi (tms.), mutta jos ihmiset haluaa esim. kurkistaa mun vaatekaappiin niin se on toteutettavissa kuitenkin.

Noh, päivän aiheeseen: Sain korvaavan tehtävän, jonka täytyy käsitellä kala-alan laitosta. Korvaava tehtävä tuli siitä, etten päässyt mukaan laitosvierailulle räkätaudin takia. Ne ei halunnu mua sinne! :D
No oikeesti en olis kyllä ollu missään kunnossa lähtemäänkään mihinkään tehtaaseen kiertämään, ja kun on tämä elintarvikehygienia nyt se aihealuekin, niin ei olisi ollut kauheen hyvä esimerkki mennä sinne räkimään :D

No mut kuitenkin ohjeet tehtävän tekoon olivat mukavan epämääräiset: Kato löydätkö googlettamalla (tai Youtubesta) kalalaitos-videoita, ja niiden pohjalta kommentoi niitä toimijan ja valvojan näkökulmasta. Kuulostaa simppeliltä? Noh, videoita löytyi ehkä hieman hintsusti, mutta eiköhän näistä kommentteja irti saa.

http://www.youtube.com/watch?v=UEkA0uUYp4E

Kokonaisen lohen käsittelun lähes täysin automatisoitu linjasto. Linja on varmasti helppo vaihtoehto isommissa laitoksissa, nopeuttaa työtä paljon kun työvoimaa vaatii paljon vähemmän kuin perinteiset kalanjalostuslinjat, joissa suurin osa tehdään käsin. Lohet saa helposti lajiteltua kokoistensa kanssa, ja huononnäköiset menee ihmissilmän perusteella sivulinjaan. Laadun valvonta saattaa kuitenkin olla hankalampaa, mutta sen varmistamiseksi lohet tulee hankkia laadukkasta lähteestä.
Linjaston pesu vaikuttaa hankalalta. Varsin alkuvaiheessa (ennen painon mukaan lajittelua) näkyy paljon sellaisia paikkoja, joissa on kontakti lohen kanssa, mutta jäävät laitteen sisälle. Voin kuvitella sitä biofilmin määrää niissä paikoissa. Kalat muutenkin ovat pinnastaan limaisia, joten pesun kannalta hankalia paikkoja ei saisi olla! Ei varmasti kauan mene kun k.o. laitoksessa kasvaa Listeria. Käsin tehtäessä on usein myös se hyvä puoli että kalat tulee tarkastettua kunnolla, tuossa kun kalat silmäillään pintapuolisesti ja kurkataan sisälle verijälkiä etsien nopeasti.

http://www.youtube.com/watch?v=tD_uIo2jsp0

Tää video oli aika järkky :D Lattiat oli ihan veren peitossa, varmaan ihan sikaliukas tuolla, puhumattakaan hygieniasta. Videota kuvaava henkilö ei edes astu lattialle, vaan sinne on viritelty jonkinnäköinen esterata? Tilassa on varmasti kylmä, monella työntekijällä oma (!) villapaita päällä, ilman mitään suojatakkia. Pari sellaistakin kyllä näkyy. Yhdellä on ihan asiallisen näköinen myssy päässä, mutta muuten päähine on kyllä pipo. Samoin vaikka meteli on aika kova, vain yhdellä on kuulosuojaimet (ja yhdellä on korvanappikuulokkeet :D) Rakenteet siinä vilahtavassa koneessa on joko ruosteessa tai täysin paskaset, mitenköhän tuolla siivous sujuu? Listerian lempipaikka :D

http://www.youtube.com/watch?v=CbGoU2JgkTc

Alussa jonkin verran pakkaustekniikkaa, näyttää yleisesti ottaen ihan hyvältä. Sitten alkaa tonnikalan filerointi.
Ensimmäinen asia: ei hihasuojia. Käytännössä siis kaverin käsivarret lääppivät kalaa moneen otteeseen. Hanskat kyllä on kädessä, ja toisessa jopa viiltosuojahanska alla. Myöhemmin kyllä näkyy olevan pelkkä viiltosuojahanska kädessä, hyi! Toisaalta naamasuoja näyttää hyvältä. Myssymallinen ja peittää suun.
Video on melko pitkä, mutta siinä vaiheessa kun aletaan leikkaamaan toista kalaa, tyyppi pään katkaisemisen ja sivuevien leikkaamisen jälkeen huuhtelee pöydän vesisuihkulla. Sikateurastamolla oppi että ruhoja ei sais vesisuihkulla suihkuttaa, sillä siinä pinnassa oleva lika voi kontaminoida koko ruhon. Tuossahan vesisuihku menee osin kalan päälle, joten hieman hirvittää em. syyn takia. Vettä näkyy myös lattioilla paljon, mutta ei ole sentään veristä :D
Kosketusnäytöissä on muovit, mikä on hyvä, jos ne myös pestään/vaihdetaan säännöllisesti.
Pakkausvaiheessa pakkaaja lääppii hanskattomilla käsillä pakkausfolion sisäpintaa, ja myös pakkauspussin sisäpintaa mihin kalat laitetaan. Toisaalta fileet on kyllä siinä vaiheessa jo pakattu paperiin... Sit tän yhden kaverin naamasuoja on hienosti leualla, ei suojaa mitään. Muutenkin suojavarustus on ihan erilainen ku muilla työntekijöillä. Onkohan eri osastolta?

http://www.youtube.com/watch?v=7d_Zn2Di-NI

Myssyt ja hanskat!! Heti videon alusta huomaa ettei tyypeillä ole hanskoja. Sitten kun näytetään naamoja, niin myssyt on kyllä päässä, mutta tyylikkäästi otsatukka tulee myssyn alta näkyviin :D Koneistossa on paljon pieniä koloja (kun kyseessä on pieni kalakin), jotka luulisi olevan hankala pestä kunnolla. Paljain käsin pakataan myös savustetut kalat tölkkeihin, mutta oletuksena on että ne menevät vielä keittoon sen jälkeen. Saattaa siinä silti tarttua kaloihin jotain joka kestää tulevan kuumennuksen. Melko kulmikkaan näköisiä oli mollat joissa tölkit meni sterilaatioon. Mietin että onkohan mollien sisäpuoli yhtä kulmikas. Jos näin on niin siinä on taas monta nurkkaa bakteereille pesiytyä :)

Tällaista. Edellä oleva teksti lähtee lähes samannäköisenä opettajalle, katsotaan minkälaista kommenttia tulee takaisin (et tarviiko miettiä vielä jotain muuta...)

Ruokamyrkytys?

Vaniljakiisseli oli aiheuttajabakteerin lähde ruokamyrkytystehtävässäni.

Noniin. Meillähän 6. vuosi alkoi elintarvikehygienialla, ja tarkemmin elintarvikevälitteisillä patogeeneilla ja zoonooseilla. Eli maallisemmin sanottuna ruokamyrkytysmikrobien opettelulla. Tällä hetkellä kun tätä blogi-kirjoitusta kirjoitan, on elintarvikehygienian (EH) kurssi jo käyty, eli hieman myöhässä olen :)
Kuitenkin, tein tänään kurssiin liittyvän tehtävän vihdoin loppuun. Tarkoituksena oli siis saadun materiaalin pohjalta selvittää ruokamyrkytysepidemiaa. Mielenkiintoinen tehtävä kyllä, mutta hajosin kyllä täysin siihen tilastotieteeseen! Onneksi meille annettiin valmis laskuri jolla sai vaikeimmat statsit laskettua vain syöttämällä tarvittavat luvut siihen :D
Mitä ihmisillä tulee yleensä mieleen kun puhutaan ruokamyrkytyksistä? Varmaan enimmäkseen oireita: oksettaa, vatsa sekaisin, jne. Mutta mikä ne aiheuttaa? No ne pöpöt tietenkin. Me perehdyttiin tän kurssin aikana erilaisiin ruokamyrkytysmikrobeihin, kuten C.botulinumiin, EHECiin, Salmonellaan, jne. Botulismi erityisesti oli tärkeä aihe, ja myös kiinnostava. Kaikki varmaan vielä muistavat tapauksen jossa muutama ihminen sairastui botulismiin säilötyistä oliiveista. Tauti on tappava, jos ihmistä ei saada ajoissa hengityskoneeseen. Botuliinitoksiiniin on olemassa myös vastamyrkky, mutta se auttaa vain jos se annetaan ennen neurologisten oireiden alkua. Jos ihmisellä botuliinihalvaus on jo alkanut, vastamyrkystä ei ole hyötyä.
Lehdistö usein uutisoidessaan ruokamyrkytystapauksista väittää että ruoka oli "pilaantunutta". Pakko kommentoida tähän niin, että jos ruoka oli pilaantunutta niin miten niin moni ei sitä huomannut ja sairastui? Pilaantuminen kun on aistinvaraisesti havaittavissa. Ruokamyrkytyksissä usein ruoka on aistinvaraisesti moitteetonta, eikä pilaantumista ole havaittavissa. Se vaan sisältää ruokamyrkytystä aiheuttavaa bakteeria, tai jopa pelkästään bakteerin jo aiemmin erittämää toksiinia.
Ruokamyrkytysten torjumisessa ehkä oleellisin periaate on "pidä kylmä kylmänä ja kuuma kuumana". Käytännössä se tarkoittaa siis, että jos jokin ruoka tarjoillaan kuumana, sen oikeasti kuuluu olla niin kuumaa, että sormi palaa jos sen ruokaan laittaa :D samoin kylmä kylmänä: kylmän on oltava vähintään jääkaappikylmää. Etenkin kalat vaativat vielä matalamman lämmön jo sen takia, että muuten ne pilaantuvat myös. Tämä periaate estää bakteereista suurimman osan lisääntymisen elintarvikkeessa. Sen lisäksi käsittelyhygienia ja ns. ristikontaminaation välttäminen ovat oleellisia. Älä leikkaa raakaa kanaa ja esim. kuumentamattomana syötäviä vihanneksia samalla laudalla. Pätee myös muihin raakoihin mutta kypsennettynä syötäviin elintarvikkeisiin.

Okei, seuraava teksti tulee käsittelemään sitten kalantuotantolaitoksia, sillä olin ekskursiolta pois ja sain korvaavan tehtävän aiheesta :D Stay tuned!

Uudistusta

Hei!

En olekaan kirjoitellut tänne piiiiiitkäään piiiiitkään aikaan. Näköjään viimeisin merkintä on viime helmikuulta, diagnostisen kuvantamisen jaksolta :D

Ajattelin tosiaan alata kirjoittamaan blogia uudestaan, ja samalla nyt hieman uudistan sitä. Tein tuossa tollaisen banneri-tuherruksenkin, vielä pitäis varmaan kyllä tausta saada sopimaan siihen että se näyttäisi nätimmältä :)

Idea tosiaan olisi, että kirjoittelisin tänne enemmän omia ajatuksia joita heräilee tässä viimeisen eläinlääkis-opiskeluvuoden aikana.

Aloitetaanko? Aloitetaan!

Diagnostisella on tylsää

...joten kirjoitanpa piiiiiiitkästä aikaa blogia!

Istun siis täällä eläinsairaalalla diagnostisen kuvantamisen iltavuorossa (eli toisin sanoen röntgenkandina), ja meillä ei oo oikeasti ollut yhtään kuvattavaa. Noin pari tuntia sitten nousi pieni toivo kun illan ensimmäinen päivystyspotilas astui ovesta sisään, mutta ne perkeleen päivystäjät saivat koiran hoidettua ilman meidän mahtiröntgentä! Siis mitäh?!

No joo, olis sen oikeasti voinu kuvata, oli nimittäin syöny lelunsa. Saivat kuitenkin ilman meidän hienoa röntgendiagnostiikkaa oksetettua koiran ja lelunpalat ulos mahalaukusta. Koko ilta on siis vietetty istuen täällä diagnostisen diskussiohuoneessa tehden tehtäviä ja surffaillen netissä. Booring!

Mut hei, sit voiskin kerrata mitä tässä on tapahtunu viime blogipöstauksen jälkeen. Koskakohan se viimeisin on ollut... öö..

No mut siis vuoden vaihteen jälkeen: olin Jurvas hengaas pari viikkoa kunnaneläinlääkäriharjoittelun merkeissä. Oli siistii, mut pieni pettymys ku oli niin paljon vaan pieneläimiä. Kaikki navetta-, sikala- ja tallikäynnit pysty laskeen kahden käden sormin. Mut tulipahan esim. kalkkia loroteltua ihan kiitettävästi lehmien suoniin.
Sit harjoittelun jälkeen kävin hakees meille kissan Pielavedeltä ku sain vihdoin Keken ylipuhuttua tähän mukaan :) Eli meille muutti pieni söpö n. 6kk ikäinen tyttökissa, jota olivat siellä kutsuneet Maaritiksi. HYI! :D Nimee ei oo muuten vieläkään päätetty, että hyviä ehdotuksia otetaan vastaan, mutta oon nyt sitä kutsunut Piupiuksi ku sen ääni on niin pieni ja hento ja piipittävä, sanoo siis "piu" ku maukuu :D
Olin sit viikon Saarella Mäntsälässä, käytiin esim. ottamassa melkein sadasta uuhesta verinäytteitä ja vielä jäi ainakin saman verran seuraavalle päivälle. Oli mukavaa. Sit alko kirurgian jakso ja ku kerran oli leikkauksista pulaa niin mä sovin että Piupiu pääsee munasarjoistaan eroon! En kyllä ite kehdannu ees kattoa koko leikkausta, mutta kaikki meni hyvin eikä ollut ongelmia. Tulipahan sekin pois alta hoidettua. Rokotukset ku vielä sais jossain vaihees laitettua niin sit olis kaikki hyvin.
Kirurgian jakso meni hyvin, paljon paremmin kuin eka silloin syksyllä. Sain jopa kehuja ortopediltä ja leikkaavalta eläinlääkäriltä, olinki ihan fiiliksissä niistä. Kuulemma muutenki on meidän ryhmä ollut erityisen hyvä kirurgialla :> (kuitenki sanovat vaan kaikille noin...)
Nyt siis tosiaan istun diagnostisella, ja päivävuorossa olin tiistaina. Oli mukavaa, tykkään katsella ultraäänitutkimusta, mut röntgenis en viihtyny ku siellä oli tekomukava hoitaja joka sanoi että pitää osallistua mut sit ku osallistuu niin saa vaan haukkuja ku tekee väärin -_- Katotaan mitä teen huomenna, pitäis vielä saada kyllä omatoimisesta röntgenkuvauksesta merkintä...

Mut näinpä täällä, voin pistää seuraavaan kirjoitukseen vaikka kuvia meidän kissasta jos ette oo vielä facesta niitä nähny, ja voisin skriivailla jotain hömppääkin tän koulun ohella.

PS. ainiin, en päässy siitä kokeesta läpi mihin luin joulun alla :D