Ruokamyrkytys?

Vaniljakiisseli oli aiheuttajabakteerin lähde ruokamyrkytystehtävässäni.

Noniin. Meillähän 6. vuosi alkoi elintarvikehygienialla, ja tarkemmin elintarvikevälitteisillä patogeeneilla ja zoonooseilla. Eli maallisemmin sanottuna ruokamyrkytysmikrobien opettelulla. Tällä hetkellä kun tätä blogi-kirjoitusta kirjoitan, on elintarvikehygienian (EH) kurssi jo käyty, eli hieman myöhässä olen :)
Kuitenkin, tein tänään kurssiin liittyvän tehtävän vihdoin loppuun. Tarkoituksena oli siis saadun materiaalin pohjalta selvittää ruokamyrkytysepidemiaa. Mielenkiintoinen tehtävä kyllä, mutta hajosin kyllä täysin siihen tilastotieteeseen! Onneksi meille annettiin valmis laskuri jolla sai vaikeimmat statsit laskettua vain syöttämällä tarvittavat luvut siihen :D
Mitä ihmisillä tulee yleensä mieleen kun puhutaan ruokamyrkytyksistä? Varmaan enimmäkseen oireita: oksettaa, vatsa sekaisin, jne. Mutta mikä ne aiheuttaa? No ne pöpöt tietenkin. Me perehdyttiin tän kurssin aikana erilaisiin ruokamyrkytysmikrobeihin, kuten C.botulinumiin, EHECiin, Salmonellaan, jne. Botulismi erityisesti oli tärkeä aihe, ja myös kiinnostava. Kaikki varmaan vielä muistavat tapauksen jossa muutama ihminen sairastui botulismiin säilötyistä oliiveista. Tauti on tappava, jos ihmistä ei saada ajoissa hengityskoneeseen. Botuliinitoksiiniin on olemassa myös vastamyrkky, mutta se auttaa vain jos se annetaan ennen neurologisten oireiden alkua. Jos ihmisellä botuliinihalvaus on jo alkanut, vastamyrkystä ei ole hyötyä.
Lehdistö usein uutisoidessaan ruokamyrkytystapauksista väittää että ruoka oli "pilaantunutta". Pakko kommentoida tähän niin, että jos ruoka oli pilaantunutta niin miten niin moni ei sitä huomannut ja sairastui? Pilaantuminen kun on aistinvaraisesti havaittavissa. Ruokamyrkytyksissä usein ruoka on aistinvaraisesti moitteetonta, eikä pilaantumista ole havaittavissa. Se vaan sisältää ruokamyrkytystä aiheuttavaa bakteeria, tai jopa pelkästään bakteerin jo aiemmin erittämää toksiinia.
Ruokamyrkytysten torjumisessa ehkä oleellisin periaate on "pidä kylmä kylmänä ja kuuma kuumana". Käytännössä se tarkoittaa siis, että jos jokin ruoka tarjoillaan kuumana, sen oikeasti kuuluu olla niin kuumaa, että sormi palaa jos sen ruokaan laittaa :D samoin kylmä kylmänä: kylmän on oltava vähintään jääkaappikylmää. Etenkin kalat vaativat vielä matalamman lämmön jo sen takia, että muuten ne pilaantuvat myös. Tämä periaate estää bakteereista suurimman osan lisääntymisen elintarvikkeessa. Sen lisäksi käsittelyhygienia ja ns. ristikontaminaation välttäminen ovat oleellisia. Älä leikkaa raakaa kanaa ja esim. kuumentamattomana syötäviä vihanneksia samalla laudalla. Pätee myös muihin raakoihin mutta kypsennettynä syötäviin elintarvikkeisiin.

Okei, seuraava teksti tulee käsittelemään sitten kalantuotantolaitoksia, sillä olin ekskursiolta pois ja sain korvaavan tehtävän aiheesta :D Stay tuned!